Lauantai 29.6

Kello: 16.00
Paikka: Kauppakuja 2, 95900 Kolari

Unto Matinlompolo tulkittee knapsu-käsitheen olemusta

“Knapsu on mies joka tekee naisten töitä naismaisella tavalla”. Unto Matinlompolo on Pellosta lähtöisin oleva kirjailija. Hän saapuu KulttuuriKolariin kertomaan knapsu-käsitteen olemuksesta omalla tulkinnallaan.

Knapsu 
(Tage Alalehto och Tryggve Sköld 
Tornionlaakson vuosikirja 2015-2017)

”Knapsuun verrattuna massamurhaaja, suurhuijari tai taparikollinen ovat kunniamainintoja”

Kirjoittajat hahmottelevat knapsu-termin etymologiaa ja kulttuurisosiologista sisältöä. Kirjoittajien mukaan termi kuvastaa kulttuurista epävarmuuden tunnetta itselle vieraan ilmiön edessä. Sanalla on ollut vahva negatiivinen arvolataus.

Etymologia 
Kirjoittajien lähtökohtana on Nore Johansonin Tornionlaakson suomea käsittelevässä väitöskirjassa esittämä tulkinta knapsu-sanan merkityksestä. Ruotsin puolella Tornionlaaksoa ” knapsu on naismainen akkamainen mies; mies joka tekee naisten töitä”. Knapsu tiskaa, siivoaa, pesee vaatteita jne. Knapsuksi kutsutuksi tuleminen loukkasi miehen kunniaa. Myös Suomen puolella knapsu on tarkoittanut naismaista miestä. Sana on joissakin paikoissa tarkoittanut palvelijatarta tai ” köyhää ihmistä joka käyttäytyy kuin herra”. 
Johansson johtaa knapsu-termin alhaisaatelistoa tarkoittavaan knape-sanaan. Kirjoittajien mielestä Johansson on väärillä jäljillä. Sitä vastoin he hyväksyvät tulkinnan jonka mukaan knapsu tarkoittaa naiseen viittaavaa palvelijatarta, mutta kohteena on mies.

Kirjoittajien mielestä knapsu- termi voi viitata ryyppy-sanaan (napsu= viinaryyppy, naukku). Knapsu- termin taustalla on sana ”napsauttaa (sormiaan)” palvelijattaren huomion kiinnittämiseksi. Knapsu on kirjoittajien mukaan voinut kehittyä onomatopoeettisesta napsauttaa-termistä ja saada merkityksen ”piika jolle napsautetaan sormia”.

Kulttuurisosiologinen sisältö
Kirjoittajat tarkastelevat määrittelemänsä kapsu-käsitteen kulttuurista merkitystä luokka ja sukupuoli-muuttujien kautta. Sukupuolen käsitteen näkökulmasta esille nousee naiseen viittavat käsitteet ”palvelijatar” ja ”mies joka tekee naisten töitä”. ”Palvelijatar” palvelee ylemmässä sosiaalisessa olevaa. Sukupuolen ja luokan lisäksi knapsu-käsitettä voidaan tarkastella myös etnisen identiteetin kautta. Knapsu viittaa vain suomenkielisiin mieshenkilöihin.

Samuli Paulaharju on ensimmäinen joka on pohtinut knapsu- käsitteen kulttuurista merkitystä. Paulaharju lähtee siitä että knapsu on mies joka tekee naisten töitä. Tässä merkityksessä sanaa käytetään usein nykyäänkin. Paulaharjun mukaan knapsu on siviilisäädyltään poikamies. Paulaharjun mukaan knapsu ei viittaa sukupuolijaon mukaisin töihin vaan tapaan jolla työt tehdään. Knapsu on mies joka työskennelessään käyttäytyy kuin nainen, esim. siivoaa liian tarkkaan tai kiinnittää huomiota esteettisiin seikkoihin. Paulaharjun mukaan mies voi tehdä minkä tahansa työn naismaisella tai epämiehekkäällä tavalla eikä pelkästään kotitaloustöitä. Kuitenkin artikkelin kirjoittajien mukaan knapsu-käsite voidaan yhdistää ensi sijassa vain kotitaloustöihin.

Knapsu kulttuurisessa mielessä tarkoittaa että mies tekee naisten töitä naismaisella tavalla. Tornionlaakson alueella on ollut miehiä enemmän kuin naisia ja se on edellyttänyt että miehet tekevät itse taloutensa kotitaloustyöt. Tutkimusten mukaan miehet ovat osallistuneet kotitaloustöihin muihin alueisiin verrattuna suhteellisen yleisesti myös silloin kun ovat olleet naimisissa. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut siihen että knapsuina pidettyjen lukumäärä olisi suuri.

Knapsuna on voitu pitää miehiä joilla on ollut kulttuuriharrastuksia esim. teatterissa käynti. Knapsuna on voitu pitää myös miehiä jotka ovat työskennelleet naisvaltaisilla aloilla kuten esikoulussa ja hoivatyössä. 
Knapsu on mies joka on käyttäytynyt poikkeavalla tavalla suhteessa vallitseviin kulttuurisiin normeihin. Sukupuolten työ- ja käyttäytymisroolien välillä on ollut selvä jako. Miesten työ on ollut pääasiassa raskasta ruumiillista työtä kodin piirin ulkopuolella ja mieheltä on edellytetty tiettyä emotionaalista karskiutta. Naisten työ liittynyt kotitalouteen ja naista on pidetty hienostelevana ja tunteiltaan häilyvänä. Knapsuksi on kutsuttu miestä joka on ylittänyt sukupuolten välille piirretyn rajan.

Lopuksi kirjoittajat pohtivat miksi knapsu-termillä kuvatulla ilmiöllä on ollut erittäin negatiivinen arvolataus. Onko sillä viitattu homoseksuaalisuuteen, joka on ollut Tornionlaaksossa tabu 1900-luvun lopulle asti. Kirjoittajien mukaan se on mahdollista sillä asiasta ole voitu puhua suoraan.
(Referaatti K.S.)