{"id":417,"date":"2019-06-16T11:16:26","date_gmt":"2019-06-16T11:16:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kulttuurikolari.fi\/?page_id=417"},"modified":"2019-06-24T06:47:58","modified_gmt":"2019-06-24T06:47:58","slug":"unto-matinlompolo-tulkittee-knapsu-kasitheen-olemusta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.kulttuurikolari.fi\/?page_id=417","title":{"rendered":"Unto Matinlompolo tulkittee knapsu-k\u00e4sitheen olemusta"},"content":{"rendered":"\n
\n

Unto Matinlompolo tulkittee knapsu-k\u00e4sitheen olemusta<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Lauantai 29.6<\/h3>\n\n\n\n

Kello: 16.00
Paikka: Kauppakuja 2, 95900 Kolari <\/h4>\n\n\n\n

Unto Matinlompolo tulkittee knapsu-k\u00e4sitheen olemusta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u201cKnapsu on mies joka tekee naisten t\u00f6it\u00e4 naismaisella tavalla\u201d. Unto Matinlompolo on Pellosta l\u00e4ht\u00f6isin oleva kirjailija. H\u00e4n saapuu KulttuuriKolariin kertomaan knapsu-k\u00e4sitteen olemuksesta omalla tulkinnallaan. <\/p>\n\n\n\n

Knapsu 
(Tage Alalehto och Tryggve Sk\u00f6ld 
Tornionlaakson vuosikirja 2015-2017)<\/h4>\n\n\n\n
\"\"
Unto Matinlompolo<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

\u201dKnapsuun verrattuna massamurhaaja, suurhuijari tai taparikollinen ovat kunniamainintoja\u201d<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat hahmottelevat knapsu-termin etymologiaa ja kulttuurisosiologista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Kirjoittajien mukaan termi kuvastaa kulttuurista ep\u00e4varmuuden tunnetta itselle vieraan ilmi\u00f6n edess\u00e4. Sanalla on ollut vahva negatiivinen arvolataus.<\/p>\n\n\n\n

Etymologia 
Kirjoittajien l\u00e4ht\u00f6kohtana on Nore Johansonin Tornionlaakson suomea k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassa esitt\u00e4m\u00e4 tulkinta knapsu-sanan merkityksest\u00e4. Ruotsin puolella Tornionlaaksoa \u201d knapsu on naismainen akkamainen mies; mies joka tekee naisten t\u00f6it\u00e4\u201d. Knapsu tiskaa, siivoaa, pesee vaatteita jne. Knapsuksi kutsutuksi tuleminen loukkasi miehen kunniaa. My\u00f6s Suomen puolella knapsu on tarkoittanut naismaista miest\u00e4. Sana on joissakin paikoissa tarkoittanut palvelijatarta tai \u201d k\u00f6yh\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4 joka k\u00e4ytt\u00e4ytyy kuin herra\u201d. 
Johansson johtaa knapsu-termin alhaisaatelistoa tarkoittavaan knape-sanaan. Kirjoittajien mielest\u00e4 Johansson on v\u00e4\u00e4rill\u00e4 j\u00e4ljill\u00e4. Sit\u00e4 vastoin he hyv\u00e4ksyv\u00e4t tulkinnan jonka mukaan knapsu tarkoittaa naiseen viittaavaa palvelijatarta, mutta kohteena on mies.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajien mielest\u00e4 knapsu- termi voi viitata ryyppy-sanaan (napsu= viinaryyppy, naukku). Knapsu- termin taustalla on sana \u201dnapsauttaa (sormiaan)\u201d palvelijattaren huomion kiinnitt\u00e4miseksi. Knapsu on kirjoittajien mukaan voinut kehitty\u00e4 onomatopoeettisesta napsauttaa-termist\u00e4 ja saada merkityksen \u201dpiika jolle napsautetaan sormia\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Kulttuurisosiologinen sis\u00e4lt\u00f6
Kirjoittajat tarkastelevat m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ns\u00e4 kapsu-k\u00e4sitteen kulttuurista merkityst\u00e4 luokka ja sukupuoli-muuttujien kautta. Sukupuolen k\u00e4sitteen n\u00e4k\u00f6kulmasta esille nousee naiseen viittavat k\u00e4sitteet \u201dpalvelijatar\u201d ja \u201dmies joka tekee naisten t\u00f6it\u00e4\u201d. \u201dPalvelijatar\u201d palvelee ylemm\u00e4ss\u00e4 sosiaalisessa olevaa. Sukupuolen ja luokan lis\u00e4ksi knapsu-k\u00e4sitett\u00e4 voidaan tarkastella my\u00f6s etnisen identiteetin kautta. Knapsu viittaa vain suomenkielisiin mieshenkil\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

Samuli Paulaharju on ensimm\u00e4inen joka on pohtinut knapsu- k\u00e4sitteen kulttuurista merkityst\u00e4. Paulaharju l\u00e4htee siit\u00e4 ett\u00e4 knapsu on mies joka tekee naisten t\u00f6it\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 merkityksess\u00e4 sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein nyky\u00e4\u00e4nkin. Paulaharjun mukaan knapsu on siviilis\u00e4\u00e4dylt\u00e4\u00e4n poikamies. Paulaharjun mukaan knapsu ei viittaa sukupuolijaon mukaisin t\u00f6ihin vaan tapaan jolla ty\u00f6t tehd\u00e4\u00e4n. Knapsu on mies joka ty\u00f6skenneless\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytyy kuin nainen, esim. siivoaa liian tarkkaan tai kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota esteettisiin seikkoihin. Paulaharjun mukaan mies voi tehd\u00e4 mink\u00e4 tahansa ty\u00f6n naismaisella tai ep\u00e4miehekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kotitaloust\u00f6it\u00e4. Kuitenkin artikkelin kirjoittajien mukaan knapsu-k\u00e4site voidaan yhdist\u00e4\u00e4 ensi sijassa vain kotitaloust\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

Knapsu kulttuurisessa mieless\u00e4 tarkoittaa ett\u00e4 mies tekee naisten t\u00f6it\u00e4 naismaisella tavalla. Tornionlaakson alueella on ollut miehi\u00e4 enemm\u00e4n kuin naisia ja se on edellytt\u00e4nyt ett\u00e4 miehet tekev\u00e4t itse taloutensa kotitalousty\u00f6t. Tutkimusten mukaan miehet ovat osallistuneet kotitaloust\u00f6ihin muihin alueisiin verrattuna suhteellisen yleisesti my\u00f6s silloin kun ovat olleet naimisissa. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole johtanut siihen ett\u00e4 knapsuina pidettyjen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi suuri.<\/p>\n\n\n\n

Knapsuna on voitu pit\u00e4\u00e4 miehi\u00e4 joilla on ollut kulttuuriharrastuksia esim. teatterissa k\u00e4ynti. Knapsuna on voitu pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s miehi\u00e4 jotka ovat ty\u00f6skennelleet naisvaltaisilla aloilla kuten esikoulussa ja hoivaty\u00f6ss\u00e4. 
Knapsu on mies joka on k\u00e4ytt\u00e4ytynyt poikkeavalla tavalla suhteessa vallitseviin kulttuurisiin normeihin. Sukupuolten ty\u00f6- ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisroolien v\u00e4lill\u00e4 on ollut selv\u00e4 jako. Miesten ty\u00f6 on ollut p\u00e4\u00e4asiassa raskasta ruumiillista ty\u00f6t\u00e4 kodin piirin ulkopuolella ja miehelt\u00e4 on edellytetty tietty\u00e4 emotionaalista karskiutta. Naisten ty\u00f6 liittynyt kotitalouteen ja naista on pidetty hienostelevana ja tunteiltaan h\u00e4ilyv\u00e4n\u00e4. Knapsuksi on kutsuttu miest\u00e4 joka on ylitt\u00e4nyt sukupuolten v\u00e4lille piirretyn rajan.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi kirjoittajat pohtivat miksi knapsu-termill\u00e4 kuvatulla ilmi\u00f6ll\u00e4 on ollut eritt\u00e4in negatiivinen arvolataus. Onko sill\u00e4 viitattu homoseksuaalisuuteen, joka on ollut Tornionlaaksossa tabu 1900-luvun lopulle asti. Kirjoittajien mukaan se on mahdollista sill\u00e4 asiasta ole voitu puhua suoraan.
(Referaatti K.S.)<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lauantai 29.6 Kello: 16.00Paikka: Kauppakuja 2, 95900 Kolari Unto Matinlompolo tulkittee knapsu-k\u00e4sitheen olemusta \u201cKnapsu on mies joka tekee naisten t\u00f6it\u00e4 naismaisella tavalla\u201d. Unto Matinlompolo on Pellosta l\u00e4ht\u00f6isin oleva kirjailija. H\u00e4n saapuu KulttuuriKolariin kertomaan knapsu-k\u00e4sitteen olemuksesta omalla tulkinnallaan. Knapsu (Tage Alalehto och Tryggve Sk\u00f6ld Tornionlaakson vuosikirja 2015-2017) \u201dKnapsuun verrattuna massamurhaaja, suurhuijari tai taparikollinen ovat kunniamainintoja\u201d Kirjoittajat hahmottelevat knapsu-termin etymologiaa ja kulttuurisosiologista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Kirjoittajien mukaan termi kuvastaa kulttuurista ep\u00e4varmuuden tunnetta itselle vieraan ilmi\u00f6n edess\u00e4. Sanalla on ollut vahva negatiivinen arvolataus. Etymologia Kirjoittajien l\u00e4ht\u00f6kohtana on Nore Johansonin Tornionlaakson suomea k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassa esitt\u00e4m\u00e4 tulkinta knapsu-sanan merkityksest\u00e4. Ruotsin puolella Tornionlaaksoa \u201d knapsu on naismainen akkamainen mies; mies joka tekee naisten t\u00f6it\u00e4\u201d. Knapsu tiskaa, siivoaa, pesee vaatteita jne. Knapsuksi kutsutuksi tuleminen loukkasi miehen kunniaa. My\u00f6s Suomen puolella knapsu on tarkoittanut naismaista miest\u00e4. Sana on joissakin paikoissa tarkoittanut palvelijatarta tai \u201d k\u00f6yh\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4 joka k\u00e4ytt\u00e4ytyy kuin herra\u201d. Johansson johtaa knapsu-termin alhaisaatelistoa tarkoittavaan knape-sanaan. Kirjoittajien mielest\u00e4 Johansson on v\u00e4\u00e4rill\u00e4 j\u00e4ljill\u00e4. Sit\u00e4 vastoin…<\/p>\n

Lue Lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-417","page","type-page","status-publish"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kulttuurikolari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/417","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kulttuurikolari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kulttuurikolari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kulttuurikolari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kulttuurikolari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=417"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.kulttuurikolari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/417\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":855,"href":"https:\/\/www.kulttuurikolari.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/417\/revisions\/855"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kulttuurikolari.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=417"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}